Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Lainaa.com

Uusi Blogaaja.fi -blogi

Kuukausi: kesäkuu 2018

SÄHKÖN SIIRTOHINNOITTELUN VÄÄRYYDET – Osa 1.

Paavo Väyrynen kyseli aikoinaan julkisesti, voiko ”v-tukseen” kuolla? Kun seuraa kansalaiskeskustelua sähkön hinnasta netissä ja toreilla, voisi päätellä yleisen joukkokuolemisen olevan lähellä. Eikä syyttä, koska varsinkin sähkönsiirron hinta nousee vuodesta toiseen tolkuttomasti.

Sähkönsiirron jatkuvia hinnannousuja on päivitelty ja kritisoitu siitä lähtien, kuun kokoomuslaisen pääministerin Jyrki Kataisen hallitus päätti myydä kaikkien suomalaisten omistaman Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan joulukuussa 2013 yksityiselle nykyisin Caruna- nimeä kantavalle yhtiölle. Silloisen hallituksen ministeri vihreiden Pekka Haavisto on jälkeenpäin selittänyt, että tapauksessa tehtiin virhearvio. Tämän munauksen maksavat nyt sähkönkuluttajat, jotka joutuivat   tämän kyseisen kaupan maksumieheksi ja samalla myös  koko kaikkialle levinneen sähkönsiirtotaudin hoitajiksi. Vihreä ministeri vakuutti, etteivät sähkönsiirron nousevat hinnat olleet päättäjien tiedossa. Ja puhui muunneltua totuutta.

Kuluttajan sähkölaskun suuruus riippuu kolmesta suureesta: sähkön siirtomaksusta, kulutetun sähköenergian hinnasta ja verosta. Veroihin ei voi vaikuttaa kuin äänestämällä oikeata puoluetta eduskuntavaaleissa. Omaan sähkölaskun energian hintaan voi vaikuttaa vain vähän, pienentämällä omaa sähköenergian käyttöä.

Sähkön siirtohintaa ei voi kilpailuttaa. Kuluttajille tuottaa ylittämättömiä vaikeuksia ymmärtää, miksi sähkön siirto voi maksaa enemmän kuin itse sähkön kulutus. Pahimmillaan tai parhaimmillaan voi käydä niin, että vaikka sähköt ovat katkaistu mökiltä talveen ajaksi, niin sähkönsiirrosta voi joutua maksamaan kymmeniä euroja. Katkaistun mökkisähkön siirto riippuu siitä, minkä sähkönsiirtoyhtiön alueella lomapaikka sijaitsee. Korkeimmat hinnat ovat perinteisesti olleet suurilla maaseudun sähköyhtiöillä, erot taajamien sähkön siirtohintoihin voivat olla jopa kaksinkertaiset samoin kuin siirtohintojen korotukset. Ja yhtiöiden voitot miljoonissa.

Jälleen heinäkuussa Caruna nostaa sähkönsiirron hintaa noin kuudella ja puolella prosentilla. Vuonna 2016 yhtiö yritti korotta siirtolaskua 27 prosentilla, vaan siirtomaksua kohtuullistettiin ja nyt sähkön siirron hinta voi lain mukaan korottaa vain 15 prosenttia vuodessa. Maan hallituksen mukaan sähkönyhtiöiden siirtohinnoittelu voi siis olla kohtuullista, kun siirtohinnat nousevat vuodesta toiseen 15 prosenteilla. Sähkömarkkinoiden vapauttamisen uskottiin pienentävän kuluttajien sähkönlaskua, mutta toisin kävi.

Nyt työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut professori Jarmo Partasen selvittämään, mikä sähkön siirtohinnoittelussa oikein mättää. Kun hallitus ei itse halua puuttua polttavaan asiaan, se hautaa maan tavan mukaan ikävät asiat selvitysmiehen raportteihin. Sähkölaskun maksajia yritetään hämätä tällaisella keinotekoisella aktiivisuuden osoituksella, koska eduskuntavaalit ovat tulossa.

Koko käsittämätön sähkön siirtohinnoittelusoppa lähti liikkeelle, kun kokoomuslaisen Jyrki Kataisen hallitus päätti lisätä sähkömarkkinoille kilpailua myymällä  valtion omaisuutta yksityiselle ulkomaiselle yhtiölle. Carunan tapaus on vain yksi tapaus katkeamattomassa eriväristen hallitusten tekemien munauksien sarjassa, johon kuuluvat Digita, Sonera, Kemira GrowHow ja nyt Kojamo.

Miten Caruna junailtiin kabineteissa ulkomaiseen omistukseen, on toisen uskomattoman tarinan aihe? Sen keskiössä on kysymys, miten ulkomaalaisten yhtiöiden kannattaa ostaa jatkuvasti sellaista erittäin voitollista toimintaa, jota suomalaisten ei kannata omistajaa. Ja miksi tällainen järjetön toiminta sallitaan?

Seppo Konttinen

LOHELLE RIITTÄÄ KYSYNTÄÄ

Sato Oy aikoi pörssiin reilut kymmenen vuotta sitten. Yritys kaatui viimeistään finanssikriisiin. Nyt Kojamo Oy (VVO-LUMO) aikoo vuorostaan pörssiin viiden miljardin omaisuudellaan. Pääosin Varman, Ilmarisen ja Ay-liikkeen omistama yritys aikoo laittaa lihoiksi pääosin valtion ja vuokralaisten maksamat asunnot. 

Rakennusliike HAKA perusti ammattiyhdistysliikkeen ja osuuskauppaliikkeen tukemana VVO:n vuonna 1969 rakennuttamaan työntekijöilleen edullisia vuokra-asuntoja. Kunnat – Helsinki mukaan lukien – tarjosivat edullisia tontteja ja Aravajärjestelmä antoi tarvittavat pääomat edullisella korolla. Tuolloin vielä VVO kuten SATOkin oli niin sanottu yleishyödyllinen yhteisö, mikä merkitsi verottomuutta yritykselle ja sen myöhemmin omistajilleen maksamille osingoille. Kaikki näytti hyvältä, ihmiset saivat kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja työnantajat työntekijänsä. VVO rakensi esimerkiksi Helsingissä Elannon työntekijöille useita satoja vuokra-asuntoja. 

VVO on tehnyt viime vuosina kaikkensa, jotta sen huono maine unohtuisi ja tilalle tulisi mielikuva modernista ja dynaamisesta yrityksestä. Ensin tuli LUMO-kodit ja sitten konsernin nimeksi tuli KOJAMO eli suuri koiraslohi.

Pörssiin listautuminen alkoi tänään 4.6.2018 kello 10.00. Osakkeen hintahaitari on 8,5-10 euroa. Anti päättyy 16.6.2018. Listautumisessa kerätään 150 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Listautumisen tiedotteessa korostetaan Kojamon brändiä ja sen mainetta ja korostetaan, että vuokria ei koroteta listautumisen takia. Muutenkin listautumisessa korostetaan pehmeitä arvoja ja kerrotaan myös mahdollisista riskeistä. Tässä yhteydessä mikään vanha omistajataho ei ole kertonut aikeistaan luopua osakkeistaan tai tehdä lisämerkintöjä. 

On hyvä, että Suomessa on vakavaraisia ja pitkään markkinoilla pysyviä institutionaalisia vuokra-asuntojen omistajia. Sato ja Kojamo omistavat yhdessä noin 62 000 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Nämä kaksi yhtiötä yhdessä muiden ammattisijoittajien kanssa omistavat noin kolmanneksen kaikista vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista. Kaksi kolmasosaa kaikista vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista omistavat Matti ja Maija Meikäläiset. Kun kaikki näyttää näin hyvältä, mikä asiassa sitten mättää. 

Kyse on lähinnä siitä, että valta osa Kojamon asunnoista (lue VVO) on rakennettu Valtion rahoitustuella kuntien edullisille tonteille ja asuntojen pääoma on maksettu moneen kertaan vuokrissa. Riittää, kun katsoo, mikä on näiden yritysten oman pääoman tuotto. Lähes ilmaiseksi hankittu asuntokanta tuottaa todella hyvin nykyisillä vuokrilla. Ilmassa on Sammon ryöstön merkkejä. Tiedän, että kaikkia voimassa olevia lakeja on noudatettu, mutta selvästi hyvä veli verkosto on siirtämässä yleishyödyllisyyden varjolla hankittuja omaisuuksia alkuperäisestä kansan hyvästä muutaman hyväksi. KOJAMO:n tulisi mielestäni tässä vaiheessa palauttaa osa vanhoista pääomistaan valtiolle. Summa voitaisiin varmaan laskea tarkkaan, mutta eiköhän reilua olisi palauttaa valtiolle tai asuntorahastolle ainakin yksi miljardi 5 miljardin omaisuudesta korvauksena vanhoista pääoma- ja korkohyödyistä. 

Ilkka Lehtinen 

PS. Suosittelen lämmöllä Kojamon osakkeen ostamista, hyvä sijoitus.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi