Pääministeri Sipilän hallitusohjelma julkaistiin toukokuun lopulla 2015, kun kouluissa laulettiin suvivirttä ”Jo joutui armas aika”. Ilmassa oli auringon paisteen odotusta, koska ohjelmassa ”Ratkaisujen Suomi”, meille kaikille luvattiin kaikkea hyvää kaikille: ” Julkisessa taloudessa tulot ja menot ovat tasapainossa. Emme elä velaksi. Monen sukupolven Suomessa jokaisesta pidetään huolta ja autetaan ajoissa.” Ohjelmassa luvattiin myös tukea yrittäjyyttä ja omistajuutta. Ei ehtinyt kesä muuttua syksyksi, kun huomattiin kenen etuja maan hallitus lähti ajamaan.

Hallitusneuvotteluissa oli keksitty ottaa käyttöön 5 prosentin yrittäjävähennys liikkeen- ja ammatinharjoittajille, maa-, metsä- ja porotalouden harjoittajille. Tämä sopi keskustalaisille maanviljelijöille, metsänomistajille ja porotilallisille, kokoomuksen kannattajat apteekkarit, juristi ja lääkärit iloitsivat puolestaan valtiovallan uudesta tukimuodosta. Hallitus sumutti kansalaisia väittämällä, että uudistuksessa menetettäisiin verotuloja ainoastaan 130 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 yrittäjävähennyksen saajia oli 334 000, jotka olivat nostaneet tukea yhteensä peräti 300 miljoonaa euroa eli tämän verran valtio menetti verotuloja pelkästään yhden vuoden aikana. Kaiken lisäksi vähennyspotista meni yli 40 prosenttia sellaisille yrittäjille, jotka tienasivat yli 55 000 euroa vuodessa. Luvut kertovat tuen olleen suunnattu alun perin isotuloisille yrittäjille, joista osa sai vielä kaupan päälle sukupolvenvaihdoksessa perintöveron laskun ja metsätilojen omistajat bonuksena metsävähennyksen kevennyksen. Ja taas menetettiin verotuloja kymmeniä miljoonia euroja ellei satoja.

Sipilän hallitus on kiitettävästi onnistunut ajamaan elintarvikeketjun etuja, sen ymmärtää kun tietää mistä eduskuntavaaliehdokkaiden vaalirahat tulevat. Kukaan ei ole pystynyt laskemaan, kuinka paljon valtion kassa on kuihtunut esimerkiksi maataloustukiaisten kasvusta ja makeisveron poistamisesta. Alun perin terveydelle haitallista makeisveroa piti hallitusohjelman mukaan kiristää, mutta 300 miljoonaa euroa vuodessa tuottanut vero poistettiin kokonaan.

Heti toisessa lisätalousarviossa syksyllä 2015 maatalouden tukiaisiin löydettiin 116 miljoonaa euroa valtion kassasta. Sama meno jatkui koko Sipilän hallituskauden aikana. Yritystukiakin piti hallitusohjelman mukaan leikata, mutta miljardien säästöt valtiolle jäivät odottamaan seuraavan hallituksen päätöksiä.

Etuudet ja tuet on rahoitettu valtion velkarahoituksella, vaikka Sipilä ja Orpo vaalipuheissa nyt muuta väittävät. Hallituksen ensimmäisellä valtakaudella vuonna 2015 valtion velka oli vajaat 100 miljardia euroa ja tämän vuoden helmikuun lopussa noin 107 miljardia euroa. Sipilän hallitus on tehnyt tällä vuodelle hämmästyttävän vaalibudjetin, jonka mukaan valtion nettolainanoton tarve on 1, 7 miljardia euroa, toteaa Valtiokonttori. Jokainen voi miettiä keneltä rahat on otettu ja ketkä ne ovat saaneet. Jo joutui armas aika.

Seppo Konttinen