Valtiomahti

Uusi Blogaaja.fi -blogi

PAAVO TEKEE SEN TAAS

Viime aikoina moni on hieronut silmiään ja korviaan kuunnellessaan uutisia. Paavo Väyrynen on erotettu omasta kansalaispuolueestaan, jonka ainoa jäsen hän tovi sitten oli. Paavo oli kuulemma väärinkäyttänyt huomattavan summan puolueensa tai omia varoja presidentinvaalien yhteydessä. Puolue piti kaksi erillistä virallista kokousta, joissa valittiin molemmissa uusi puoluejohto. Puolin ja toisin uhattiin ylimääräisellä tilintarkastuksella, tutkintapyynnöllä ja rikosilmoituksella. Oikeus on sittemmin jäädyttänyt Paavon  erottamisprosessin puolueesta. Kaikki meni ja menee juuri kuten hyvässä draamassa pitääkin mennä. Ensin tapahtuu rikos, sitten asiaa tutkitaan sopivasti muutamia kuukausia ja lopulta syyllinen selviää ja hyvä saa palkkansa. Kyllä Paavo hyvän käsikirjoituksen ja näyttelemisen taidon osaa.

Kun miettii Väyrysen viime vuosien toimintaa, kaikki vaikuttaa selvältä ja loogiselta. Jo presidentinvaalien yhteydessä Paavo syytti mediaa siitä, että hän ei saa tarpeeksi huomiota. Jos ei saa huomiota pitää tehdä jotain tullakseen huomioiduksi. Pitää provosoida jos haluaa tulla provosoiduksi. Paavo katsoo, että häntä kohdellaan keskustapuolueessa ja julkisuudessa epäreilusti. Toimet Kepusta erottamiseksi ovat epäoikeudenmukaisia ja laittomia. Paavon johtamaa puolueosastoa on vaikea erottaa, vaikka pyydetyt ammattijuristien lausunnot tähän mahdollisuuden antavatkin. Ilman Kepusta erottamista Väyrynen haastaa Sipilän puoluejohtajakisassa. On tuiki epätavallista, että toisen puolueen jäsen on ehdolla toisen puolueen puheenjohtajaksi. Näin voi tapahtua vain Kepussa ja homman voi toteuttaa vain kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen.

Miten tarina sitten etenee. Pienen vedon kera veikkaan sen menevän seuraavasti:

  1. Pienen sanaharkan jälkeen Väyrynen tunnustaa tulleensa erotetuksi kansalaispuolueesta, ainakin väliaikaisesti.
  2. Tämän jälkeen hän voi kaikkien, myös Sipilän, hyväksynnällä osallistua Kepun puoluejohtokisaan ja saa tapahtumista ylimääräistä näkyvyyttä ja potkua.
  3. Kesän puoluekokouksessa Paavo häviää puheenjohtajakisan selvänumeroisesti.
  4. Pian Kepun puoluekokouksen jälkeen kansalaispuolueen sisällä päästään ”yllättäen” sopuun Väyrysen asemasta ja hän jatkaa toimintaa puolueen johtotehtävissä.
  5. Syksyllä Väyrynen jättää europarlamentin ja palaa eduskuntaan muodostaen oman eduskuntaryhmän kansalaispuolueen nimen alla  ja siirtyy alkiolaiseen oppositioon. Paavo jatkaa elämäänsä entistäkin suurempi pilke silmäkulmassa.

Koko tämän episodin ajan Paavo on vetänyt Kepun, Sipilän ja koko median kölin alta moneen kertaan. Kyllä riittää Keminmaalla naurua kyllikseen.

 

Ilkka Lehtinen

Previous

Valtio myy omaisuuttaan polkuhinnalla—Telian, Sammon ja Talvivaaran tarina

Next

USKALTAAKO SUOMEN KULTTUURIHALLINTO UUDISTUA?

1 Comment

  1. Politiikka muuttuu – puoluekenttä murenee.
    Mikael Jungner on taitavasti tiivistänyt politiikan nykytilan: politiikka on rikki! Kansanliikkeet, vahvat persoonat, selvän puhujat nousevat. Kun Väyryen lähes olemattomalla organisaatiollaan ja mukimyyntirahoituksella hakkaa monin kerroin isojen puolueiden, kepun ja demarien, sinänsä ihan kelvolliset ehdokkaat, on se valtava suoritus ja taidon näyte. Politiikka on kahtia: on poliittisen liturgian toistelijat ja kansalaisten odotuksiin vastaavat puhujat. Edellisiin kuuluvat vanhat puolueet, sote-poliitikot, EU:n komissio, jälkimmäiseen eri puolilla menestyvät ns. populistit, rohkeasti erottuvat lepomäet, kansalaisten tunnot aistivat väyryset. Jos ensinmainitut eivät kohta opi viestimään, äänestävät kansat, populi, ”väärin” edelleen ja yhä laajemmin. Väyrynen ravistelee hyvin, kovimmissakin paineissa.

    Matti Saarinen

Vastaa

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi & Theme by Anders Norén